lauantai 28. syyskuuta 2013

Maskotti

 

Meil on maailman parhaat naapurit,
kertakaikkiaan!
Kattokaa, mitä meijän oven takana oli oottamassa:
kesän viimeset kukkaset meijän naapurin puutarhasta ja 
kortti, jossa on mun kuva!
Joskus meijän oven takana on ollu haukifileitä,
joskus salaattia ja kerran kananmunia.
Luitakin on joskus ollu.
Kukkaset on tietysti ihan nättejä,
mut mä arvostan kuitenkin eniten noita syötäviä ylläreitä.
Siitäkin meijän naapurit on ihan parhaita,
et ne tykkää kovasti musta ja mä niistä.
Niitä saa muiskutellakin ja niil on mulle kivoja nimiä
niinku esimerkiks nallikka ja muru.
Mä oon vähän niinku meijän talon maskotti.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kesä, minne meet?



Siis mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?
Viime viikolla oli vielä ihan kesä.
Alkuviikolla tuli syksy ja
tänään satoi jo räntää.
Räntäsadeulkoilusta ei otettu kuvaa.
Arvaatteko miks?
Mä EN ulkoile räntäsateessa.
Tän vuoden ulkoilut taitaa olla mun osalta ulkoiltu.
Mä meen nyt talviunille.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Superluu



Viime aikoina meillä kotona on ollu paljon pulinaa luista.
Mä nimittäin oon kuulemma
a) liian nirso luiden suhteen 
ja
b) liian kova tuhoomaan luita, kun saan tarpeeks hyvänmakusen.

Mä oikasen nyt nää kaks väärinkäsitystä.
a) Mä en oo luiden suhteen nirso.
Toistan: en oo nirso vaan tarkka.
Hifistelijä, niinku ihmiset sanoo.
 b) Mä en oo mikään luiden tuhooja.
Oon lukenu, et luita pitää pureskella, ettei tuu hammaskivee.

Tänään me päästiin yhteisymmärrykseen.
Käytiin ostamassa ("Taas kerran", huokaa emäntä.) uus luu.
Ja ihme tapahtu: 
mun uus luu on supermaukas JA superkestävä.
Perheriita vältetty!

perjantai 20. syyskuuta 2013

Sitä on ilmassa


Viime aikoina on mäyräkoiramaailmassa ollu liikkeellä
hitaita peppuja.
Esimerkiks mun blogikamu  Nakki on myös pylleröinen eli mun peppusamis.
Mullahan tätä hitaan bebandeeroksen vikaa on ollu pienestä asti.
Meijän vanhassa blogissakin 
emäntä raportoi asiasta.
Musta tässä asiassa ei oo mitään ihmeellistä.
Sekä mä että Nakki ollaan vikkeliä tyttöjä,
niin ettei sille mitään voi, jos beba ei aina pysy menossa mukana -
varsinkaan sillon, kun on kiire herkkujen ääreen!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Kurre



Mä rakastan 
meijän lähirantaa.
Siellä on tilaa vipeltää.
Ja siellä on mielettömästi hyviä hajuja,
koska siellä liikkuu mun lisäks paljon muitakin koiria.
Ja jäniksiä. Ja oravia.
Mä oonkin ihan höpö oravien suhteen.
Meinaan kiivetä puuhunkin niitten perässä,
kun ne härnää mua.
Sanovat, et mussa on vähän samaa näköö kuin oravassa,
liikunkin kuulemma yhtä vikkelästi ja nakerran herkut yhtä nopeesti.
Tykkäisin myös semmosesta oravanpesästä,
jossa ois ne pikkuruikkuiset ikkunat ja vuoteena sammalet vihannat.
Ehkä me emännän kanssa rakennetaankin semmonen 
ja nukutaan siellä talven yli.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Mökillä - ja sen alla


Mulla oli mahtava päivä tänään!
Pääsin veneilemään.
Ah, mitä tuoksuja vesillä onkaan!
Veneellä mentiin mökille,
jossa toimin paikkojen tarkastajana.
Terassin ja pihan lisäks tutkin myös mökin alustaa,
mut siitä tuli vähän sanomista,
kun mökin alle saattaa kuulemma juuttua kiinni.
Sanoivat, ettei palokunta muka tuu mantereesta
mäyräkoiraa mökin alta pelastamaan.
Mun mielestä se ois ykkösluokan hätätilanne.
No, en sit menny enää sinne mökin alle,
oli nääs evästauon paikka ja
tehän tiiätte, mitä se tarkottaa:
ei parane vitkutella tai jää ilman.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Tarjottu tilaisuus



Mua on ihan turha torua tästä tempusta.
Jos ei haluu, että
mäyräkoira kiipee tuolille,
ei kannata päällystää tuolia
kiipeilyverkolla.
Jos tilaisuus tarjotaan, siihen myös tartutaan.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

lauantai 7. syyskuuta 2013

Herkkuateria



Mä en tunnetusti oo kasvissyöjä,
mut yks kasvikuntaan kuuluva juttu mulle maistuu:
kirsikkatomaatti.
Ainakin jos se on peräisin emännän äipän puutarhasta.
Oi, miltä tuo makee luomuherkku maistuukaan!
Miettikää, mikä Mirkkulaisen unelma-ateria:
alkusalaatiks tomaattia,
pääruuaks raakaa lihaa viilillä kuorrutettuna,
jälkkäriks omenaa.
Slurp!

torstai 5. syyskuuta 2013

Unikorva


Ekaks käsketään nukkumaan ja
sit kun toinen nukkuu,
tullaan salamavalojen kanssa herättämään.
Ihme touhua.
Mä kysyinkin emännältä, 
minkä mä sille voin, et mun korva on pystyssä ja
sanoin, et on sillakin hiukset unipörrössä.
Kattos vaan omaa pörrötukkaansa peilistä ja
antais mun nukkua!

tiistai 3. syyskuuta 2013

Aikapeliä


Mä tykkään mehukkaista luista.
Nyt mulle on tuotu jotain ankeita, kuivia keppejä.
En tykkää.
Yleensä mä sit mökötän muutaman tunnin
enkä koske koko luuhun.
Paitsi siinä vaiheessa, kun pitäis mennä yöunille.
Sillon mä alan syödä sitä luuta ihan hulluna.
Oon kuulemma tosi taitava pelaamaan aikaa -
tai ainakin yrittämään sitä.
Ne on niitä mäyräkoirien lahjoja!