"Hohoi, viidakon pedot,
täällä mä vahdin, vaikkette te nää mua!"
"Täällä on muuten ihan kivaa,
mutta nää kasvit on märkiä!"
Iltalenkkipolku
on muuttunut parissa kuukaudessa
melkoiseksi viidakoksi, jossa
kaupunkilaismäyräkoiran rohkeus punnitaan:
uskaltaako jäädä
yhden vai jopa kaksi askelta jälkeen emännästä?
Hihhih, ensin sitä ollaan niin katu-uskottavaa gimulia, sitten pientä vihreää vedenneitoa ja nyt sitten viidakon Ykää. Ollaanpa sitä käyty vieläpä talviturkkikin heittämässä, ainakin tassuista ;) Ja hienosti osaat mököttääkin, niinkuin kunnon mäyräkoiran kuuluukin ;D Hyvä, Mirkku!
VastaaPoistaEllieli: Joo-o, mä oon kuules monitaitonen tyttö! Mutta niin oot tietty säkin, Elliseni! Kesäiset terkut sinne!:)
PoistaKyä sä oot ihan ehta Maastonakkiprinsessa. Ihaillaan ja muiskut!
VastaaPoistaMyrsky ja Tuisku: Kiitos! Samaa mieltä mäkin oon, vaikka emäntä väittää mua ihan liian kaupunkilaiseks. Mä muiskautan teille oikein maastomuiskut!<3
PoistaVähän kun vielä muriset lähtee kaikki karkuun :)
VastaaPoistaKaunis Nelli: No ihan taatusti! Paitsi että mä en oikein (emännän mielestä) osaa murista, mut kun kunnolla haukahdan ja karjaisen kuin leijona, niin johan lähtevät!:D
Poista